Moikka. Tänään olen ottanut vähän iisimmin, koska "jouduin" seurassa ulos syömään. Pieni donitsi meni kahvin kanssa, samoin puolikas salaatti majoneesikastikkeella. Pakastimessa perjantai-pitsana Ristorante ja yksi siideri.
Huomenna todennäköisesti teen ruokaa ystävälleni, joten huominenkaan tuskin menee "tässä sulle sairaalakeittoa ole hyvä"-linjalla.
On mulla tolkku silti koko ajan syömisessä, enhän mä tänäänkään ole paljon syönyt, ja huomennakin voi pitää kohtuuden ruokien kanssa.
Palailen asiaan varmaankin sunnuntaina. Nyt hyvää viikonloppua punkerot :)
perjantai 8. tammikuuta 2010
torstai 7. tammikuuta 2010
Läskin torstai
Moi taas.
Eilen oli siis se soppalinja. Soppa tuli syötyä (pieni kattila, pari lautasellista) ja tänään taas herkullisemmat eväät. Kaksi mikropitsaa. Nami. Tässä on se ikävä puoli, että kun syö tämmöistä huonoa ruokaa, sitä ei voi syödä paljon. Maha ei paljon kahdesta pienestä lätystä täyty, mutta jaksan silti pitää dieettiä paremmin kun saan välillä syödä jotain mikä maistuu hyvältä. Vaikka sitä ei sitten olisi paljon. Mahaa on täyttämässä lätysköjen lisäksi litra vitaminoitua mehua. Neste täyttää vatsaa kivasti ja pitää siten nälkää.
Eilisestä jumpasta olen aivan kankea, vaikka venyttelinkin sen jälkeen. Herranjestas on reidet, peppu, käsivarret, kyljet, ja vatsa jumissa. Tänään en taida pystyä jumppaamaan mitään muuta kuin lisää vatsaa, muista ei toivoakaan.
Viikonloppuna ajattelin ostaa kalaa. Kalaa ja tuoreita kasviksia. Sen jälkeen voisi pitää taas soppapäivän. Pitää löytää joku sopivan tulinen, vaikka mexicolaistyyppinen keitto.
Eilen oli siis se soppalinja. Soppa tuli syötyä (pieni kattila, pari lautasellista) ja tänään taas herkullisemmat eväät. Kaksi mikropitsaa. Nami. Tässä on se ikävä puoli, että kun syö tämmöistä huonoa ruokaa, sitä ei voi syödä paljon. Maha ei paljon kahdesta pienestä lätystä täyty, mutta jaksan silti pitää dieettiä paremmin kun saan välillä syödä jotain mikä maistuu hyvältä. Vaikka sitä ei sitten olisi paljon. Mahaa on täyttämässä lätysköjen lisäksi litra vitaminoitua mehua. Neste täyttää vatsaa kivasti ja pitää siten nälkää.
Eilisestä jumpasta olen aivan kankea, vaikka venyttelinkin sen jälkeen. Herranjestas on reidet, peppu, käsivarret, kyljet, ja vatsa jumissa. Tänään en taida pystyä jumppaamaan mitään muuta kuin lisää vatsaa, muista ei toivoakaan.
Viikonloppuna ajattelin ostaa kalaa. Kalaa ja tuoreita kasviksia. Sen jälkeen voisi pitää taas soppapäivän. Pitää löytää joku sopivan tulinen, vaikka mexicolaistyyppinen keitto.
keskiviikko 6. tammikuuta 2010
Läski sopan keitti
Tämä päivä on sujunut hyvin. Ainut miinus epäterveellisessä "en syö mitään" laihduttamisessa on se, että on koko ajan kylmä kun saa energiaa niin vähän.
Tänään olen juonut kaksi isoa kuppia kahvia, kolmisen desiä puuroa, ja nyt laitoin pienen kattilallisen keittoa porisemaan. Siellä on yksi iso peruna palasina, monta porkkanaa, puolikas sipuli, vähärasvainen kanaliemikuutio, ja iso kasa pippurisekoitusta (tulee juotua vettä kun on ytyä soppaa). Sillä mennään loppuilta. Eilen söin puolikkaan purkin tomaattikastikkeessa olevia papuja muiden närkkimisten lisäksi, ja tänään varmaan syön tuon toisen puolikkaan, että tulee edes vähän jotain proteiininkaltaista syötyä.
Jumppasin aiemmin läskikäsiäni, reisiä, peppua, ja vatsalle annoin kyytiä oikein urakalla. Saa nähdä kuinka kipeä olen huomenna.
Vettä on kulunut kiitettävä määrä, ja sopan myötä sitä menee varmasti lisää.
Tänään olen juonut kaksi isoa kuppia kahvia, kolmisen desiä puuroa, ja nyt laitoin pienen kattilallisen keittoa porisemaan. Siellä on yksi iso peruna palasina, monta porkkanaa, puolikas sipuli, vähärasvainen kanaliemikuutio, ja iso kasa pippurisekoitusta (tulee juotua vettä kun on ytyä soppaa). Sillä mennään loppuilta. Eilen söin puolikkaan purkin tomaattikastikkeessa olevia papuja muiden närkkimisten lisäksi, ja tänään varmaan syön tuon toisen puolikkaan, että tulee edes vähän jotain proteiininkaltaista syötyä.
Jumppasin aiemmin läskikäsiäni, reisiä, peppua, ja vatsalle annoin kyytiä oikein urakalla. Saa nähdä kuinka kipeä olen huomenna.
Vettä on kulunut kiitettävä määrä, ja sopan myötä sitä menee varmasti lisää.
Läski purkaa
Heh, mitähän oikein ajattelin eilen kirjoittaessani tuota merkintää..ei ihan mennyt iltalehden teksti jakeluun :) Luin kai sen juuri niin kun syömistä rakastava läsö lukee..."on vaarallista menettää vyötäröläskiä" :D
Niin ja en minä muuten tällaisia sanoja käytä muista ihmisistä. En hauku ihmisiä läskeiksi enkä läsöiksi, enkä yleensä edes kiinnitä huomiota siihen onko joku ohuempi vai paksumpi. Kunhan kiusaan itseäni, samalla omia läskejä huumoriinkin käärien, että niitä on helpompi kestää.
Tuntuu samalla tyhmältä käyttää näitä sanoja itsestäni, koska en ole ylipainoinen ja painoideksi sanoo että normaalipainoinen. Mutta minä ihmettelen noita indeksejä...jos ihmisen alavatsa on niin läski että rennoksi päästetyn mahan yli ei näe varpaita, niin mitä normaalia siinä on? Mitä normaalia on siinä, että juostessa vatsaan, ilmeisesti piilossa olevien lihaksien pintaan, sattuu kun läskit paiskautuu ylös alas. Mitä normaalia on siinä, että ympäri kroppaa kun ottaa mistä tahansa kiinni, saat kiinni kourallisen ihraa, eikä se oma koura edes meinaa riittää.
Arvelen että omassa "normaalipainossani" on kyse siitä, että painostani on iso osa rasvaa, eikä lihaksia ollenkaan. Jos alkaisin treenaamaan lihaksiani ja rasvaprosentti pienentyisi, painaisin ehkä silti about saman verran. Nyt olen vain pehmeää höllyvää löllöä...
Ajattelen kauhukuvin kesää. Mun on aivan pakko saada itseni siihen kuntoon että kehtaan olla biksut päällä, muutenkin kuin selälläni, mahaläskien painuessa maata kohti.
Läskiä on varaa lähteä aika paljon. Ympärysmittani rintojen alta on reilu 70 senttiä...vatsan korkeimmasta kohdasta se on yli 90 senttiä. Mieti sitä.
Ällöttää myös omat käsivarret. Valokuvissa näkyy selvästi esimerkiksi pienet olkapäät joiden alapuolelta alkaa ällöttävät rasvalöllöt. Mua inhottaa erityisesti valokuvat siitä syystä että luustosta voi päätellä jotain, minkä muotoinen kroppa ja raajat timmimpänä olisi. Mutta kaiken peittää oksettava läski tällä hetkellä.
Kuinka sitä voi olla kaulassakin? Olen varmaan ainut tuntemani ihminen jolla on kaulamakkaroita!!! Selkään ei edes mennä nyt tai paiskaan tietokoneen parvekkeelta alas....
Tohon mahaan vielä...mulla on ollut lapsesta asti tosi ulkoneva ja pömpöttävä alavatsa. Semmonen kumpu. Ja lapsena en vielä ollut itseäni huonoilla elämäntavoilla pilannut. Kai tämä osaksi on omaa rakennettakin, mutta kyllä sitä rasvakerros silti pahentaa jumalattomasti.
Täytyisi saada "korsetti kuntoon", se varmasti pakkaisi keskivartaloa jonkun verran.
Niin ja en minä muuten tällaisia sanoja käytä muista ihmisistä. En hauku ihmisiä läskeiksi enkä läsöiksi, enkä yleensä edes kiinnitä huomiota siihen onko joku ohuempi vai paksumpi. Kunhan kiusaan itseäni, samalla omia läskejä huumoriinkin käärien, että niitä on helpompi kestää.
Tuntuu samalla tyhmältä käyttää näitä sanoja itsestäni, koska en ole ylipainoinen ja painoideksi sanoo että normaalipainoinen. Mutta minä ihmettelen noita indeksejä...jos ihmisen alavatsa on niin läski että rennoksi päästetyn mahan yli ei näe varpaita, niin mitä normaalia siinä on? Mitä normaalia on siinä, että juostessa vatsaan, ilmeisesti piilossa olevien lihaksien pintaan, sattuu kun läskit paiskautuu ylös alas. Mitä normaalia on siinä, että ympäri kroppaa kun ottaa mistä tahansa kiinni, saat kiinni kourallisen ihraa, eikä se oma koura edes meinaa riittää.
Arvelen että omassa "normaalipainossani" on kyse siitä, että painostani on iso osa rasvaa, eikä lihaksia ollenkaan. Jos alkaisin treenaamaan lihaksiani ja rasvaprosentti pienentyisi, painaisin ehkä silti about saman verran. Nyt olen vain pehmeää höllyvää löllöä...
Ajattelen kauhukuvin kesää. Mun on aivan pakko saada itseni siihen kuntoon että kehtaan olla biksut päällä, muutenkin kuin selälläni, mahaläskien painuessa maata kohti.
Läskiä on varaa lähteä aika paljon. Ympärysmittani rintojen alta on reilu 70 senttiä...vatsan korkeimmasta kohdasta se on yli 90 senttiä. Mieti sitä.
Ällöttää myös omat käsivarret. Valokuvissa näkyy selvästi esimerkiksi pienet olkapäät joiden alapuolelta alkaa ällöttävät rasvalöllöt. Mua inhottaa erityisesti valokuvat siitä syystä että luustosta voi päätellä jotain, minkä muotoinen kroppa ja raajat timmimpänä olisi. Mutta kaiken peittää oksettava läski tällä hetkellä.
Kuinka sitä voi olla kaulassakin? Olen varmaan ainut tuntemani ihminen jolla on kaulamakkaroita!!! Selkään ei edes mennä nyt tai paiskaan tietokoneen parvekkeelta alas....
Tohon mahaan vielä...mulla on ollut lapsesta asti tosi ulkoneva ja pömpöttävä alavatsa. Semmonen kumpu. Ja lapsena en vielä ollut itseäni huonoilla elämäntavoilla pilannut. Kai tämä osaksi on omaa rakennettakin, mutta kyllä sitä rasvakerros silti pahentaa jumalattomasti.
Täytyisi saada "korsetti kuntoon", se varmasti pakkaisi keskivartaloa jonkun verran.
tiistai 5. tammikuuta 2010
Itsekurin puute ja laihdutus
Löysin Iltalehdestä tällaisen jutun
http://www.iltalehti.fi/laihdutus/2010010510880287_lh.shtml
Näinhän tuo on, että itsekuria tarvitaan. Kuinka sitä voikin ihmisellä olla niin vähän.
Vieläkin on sanottava se uudestaan, että minulla toimii parhaiten kun vedän syömiset ihan siihen rajoille mitä on pakko syödä. Kaikenlainen säännöllinen syöminen (testattu on) ja terveiden välipalojen (hedelmät, kasvikset) napostelu johtaa vaan siihen että tekee sitten jatkuvasti mieli syödä. Parempi syödä vain kun on ihan pakko. Loppuu himot.
En oikein ymmärtänyt iltalehden jutussa olevaa "Kun ihminen laihtuu, hän menettää ensimmäisenä keskivartaloon kertynyttä rasvaa, joka on terveydelle haitallista. Tämän rasvan poistuminen kohentaa muun muassa sokeri- ja verenpainearvoja." Hm..keskivartalon rasvan menettäminen haitallista? Eikös sen saaminen ja ylläpitäminenkin ole haitallista.
Sen vain tiedän, että oma keskivartalon rasvani polttaa kohta silmäni puhki.
Toinen mikropitsa meni joku hetki sitten masuun, ja ilta menee kahvin voimin.
Sokeri ja kaikki herkut, kiss my ass :)
http://www.iltalehti.fi/laihdutus/2010010510880287_lh.shtml
Näinhän tuo on, että itsekuria tarvitaan. Kuinka sitä voikin ihmisellä olla niin vähän.
Vieläkin on sanottava se uudestaan, että minulla toimii parhaiten kun vedän syömiset ihan siihen rajoille mitä on pakko syödä. Kaikenlainen säännöllinen syöminen (testattu on) ja terveiden välipalojen (hedelmät, kasvikset) napostelu johtaa vaan siihen että tekee sitten jatkuvasti mieli syödä. Parempi syödä vain kun on ihan pakko. Loppuu himot.
En oikein ymmärtänyt iltalehden jutussa olevaa "Kun ihminen laihtuu, hän menettää ensimmäisenä keskivartaloon kertynyttä rasvaa, joka on terveydelle haitallista. Tämän rasvan poistuminen kohentaa muun muassa sokeri- ja verenpainearvoja." Hm..keskivartalon rasvan menettäminen haitallista? Eikös sen saaminen ja ylläpitäminenkin ole haitallista.
Sen vain tiedän, että oma keskivartalon rasvani polttaa kohta silmäni puhki.
Toinen mikropitsa meni joku hetki sitten masuun, ja ilta menee kahvin voimin.
Sokeri ja kaikki herkut, kiss my ass :)
Läskin päivä
Soppakuuri saa vielä odottaa, huomasin tänään että vatsa kramppaa ihan liikaa pelkästä nestemäisestä ruuasta.
Söin puoli tuntia sitten päivän ensimmäisen ruokani, joka oli mikropitsa, kaloreiltaan 480. Ostin niitä kaksi. Siinä on tämän päivän eväät.
Toisen syön illemmalla.
Mukavuudenhaluissani ostin myös light colaa.
Päivän kalorit jää alle tuhanteen. Kävin pienellä kävelylenkilläkin, mutta vain pienellä, koska ulkona on todella kylmä.
Mutta ei se mitään, riittää ihan tarpeeksi totuttelua siinäkin että päivän kalorimäärä menee puoleen, ja välillä vieläkin pienempään.
Minuun ei päde se mussutus että kannattaisi vaan muuttaa elämäntapojaan, saisi syödä mahansa täyteen kun valitsee oikeat ruuat.
Ei onnistu, kokeiltu on. Mielummin revin alhaisella kalorimäärällä ensin ne nesteet pois, ja sitten väkisin väännän läskiäkin pois, samalla lihaskuntoa ylläpitäen. Syön sen mitä on pakko.
Söin puoli tuntia sitten päivän ensimmäisen ruokani, joka oli mikropitsa, kaloreiltaan 480. Ostin niitä kaksi. Siinä on tämän päivän eväät.
Toisen syön illemmalla.
Mukavuudenhaluissani ostin myös light colaa.
Päivän kalorit jää alle tuhanteen. Kävin pienellä kävelylenkilläkin, mutta vain pienellä, koska ulkona on todella kylmä.
Mutta ei se mitään, riittää ihan tarpeeksi totuttelua siinäkin että päivän kalorimäärä menee puoleen, ja välillä vieläkin pienempään.
Minuun ei päde se mussutus että kannattaisi vaan muuttaa elämäntapojaan, saisi syödä mahansa täyteen kun valitsee oikeat ruuat.
Ei onnistu, kokeiltu on. Mielummin revin alhaisella kalorimäärällä ensin ne nesteet pois, ja sitten väkisin väännän läskiäkin pois, samalla lihaskuntoa ylläpitäen. Syön sen mitä on pakko.
maanantai 4. tammikuuta 2010
Joko viimein?
Se on nyt sellainen tilanne (taas) että en kestä peilikuvaani.
Keinot alkaa olla vähissä eikä terveellinenkään laihdutustapa meinaa onnistua.
Sellainen huomautus, että olen painoindeksin mukaan normaalipainoinen (as if) mutta vyötärön ympärys kertoo kyllä ihan muuta. Ja siinä kohtaa kun ihmisellä on kaulassakin makkaroita, niin ei helvetti soikoon ole kaikki kohdallaan!
Ja kun ei terveelliset ruokaympyrät ja säännöllinen syöminen kerta auta (minun kaltaistani ahmijaa ja sokeriin onnettomasti koukussa olevaa) niin vedetään sitten ankarimman kautta.
Huomenna tiistaina on hyvä päivä alkaa.
Nokan eteen mausteista soppaa, ja kaiken lisäksi tämä löllyvä kroppa pitäisi saada uloskin. En kyllä mene jos ne parinkymmenen asteen pakkaset paukkaa huomenna takas. Mutta kaapista lentää ulos kaikki normaali ruoka, ja keittotarpeet kaupasta tilalle.
Jos vaan kehtaan, laitan jossain vaiheessa kuvaa itsestäni. Kasvottomana tietenkin...eh.
Näytän siltä kuin olisin ekoilla kuukausilla raskaana, vaikken ole. Kauhea alavatsapömppö, niin ettei varpaita sen yli näe.
Olisin enemmän kuin onnellinen, jos löytäisin blogini seuraajiksi laihdutuksen kanssa kamppailevia, menette sitten terveellisen tai epäterveellisen kautta tavoitteisiinne. Ei tätä kestä yksin.
Itsekuria, päättäväisyyttä..mistä mä sen taion...
se on nyt vaan pakko.
Keinot alkaa olla vähissä eikä terveellinenkään laihdutustapa meinaa onnistua.
Sellainen huomautus, että olen painoindeksin mukaan normaalipainoinen (as if) mutta vyötärön ympärys kertoo kyllä ihan muuta. Ja siinä kohtaa kun ihmisellä on kaulassakin makkaroita, niin ei helvetti soikoon ole kaikki kohdallaan!
Ja kun ei terveelliset ruokaympyrät ja säännöllinen syöminen kerta auta (minun kaltaistani ahmijaa ja sokeriin onnettomasti koukussa olevaa) niin vedetään sitten ankarimman kautta.
Huomenna tiistaina on hyvä päivä alkaa.
Nokan eteen mausteista soppaa, ja kaiken lisäksi tämä löllyvä kroppa pitäisi saada uloskin. En kyllä mene jos ne parinkymmenen asteen pakkaset paukkaa huomenna takas. Mutta kaapista lentää ulos kaikki normaali ruoka, ja keittotarpeet kaupasta tilalle.
Jos vaan kehtaan, laitan jossain vaiheessa kuvaa itsestäni. Kasvottomana tietenkin...eh.
Näytän siltä kuin olisin ekoilla kuukausilla raskaana, vaikken ole. Kauhea alavatsapömppö, niin ettei varpaita sen yli näe.
Olisin enemmän kuin onnellinen, jos löytäisin blogini seuraajiksi laihdutuksen kanssa kamppailevia, menette sitten terveellisen tai epäterveellisen kautta tavoitteisiinne. Ei tätä kestä yksin.
Itsekuria, päättäväisyyttä..mistä mä sen taion...
se on nyt vaan pakko.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
